Sosiaalinen media – ilmiö vai kupla?

Suhtautuminen sosiaaliseen mediaan työyhteisön sisällä vaihtelee laidasta laitaan. Yleisesti katsoen työnjohto ja työnantaja ovat sen käyttöä vastaan, kun taas työntekijät pitävät sen käyttöä harmittomana. Sosiaalinen media on kuitenkin ilmiö, josta kaikki puhuvat ja josta kaikilla tuntuu olevan jonkinlainen mielipide. Sosiaalinen media on joka puolella, piditpä siitä tai et!

Työyhteisöissä

Omat kokemukseni sosiaalisesta mediasta rajoittuvat kesätöihin eräässä terästä valmistavassa tehtaassa. Sosiaalisen median palveluita, kuten esim. kaikkien tuntema Facebook, alettiin rajoittaa kesän lopulla kaikkialla muualla kuin niissä yksiköissä, joissa sitä voitiin oikeasti käyttää työnteon välineenä esim. markkinoinnissa. Yhtiön sisäiseen tiedonvaihtoon oli olemassa muita järjestelmiä. Mielestäni sosiaalisen median käytön työaikana pitäisi kuitenkin olla jokaisen henkilökohtainen valinta. Sitä paitsi yhdelläkään työpaikalla ei pitäisi olla tuntikausia aikaa katsella YouTubessa videoita tai päivitellä tyhjänpäiväisiä uutisia Facebookiin, silloin ongelma on itse organisaatiossa.

Koulussa

Kuka myöntää että käyttää kesken oppitunnin Facebookia opiskelun apuvälineenä? Jos vastasit kyllä, niin kuulut siihen harvempilukuiseen porukkaan, tai sitten vain valehtelit. Vapaa-ajalla voi tietysti viestitellä kavereille tehtävistä ja siihen se saattaa kyllä sopiakin hyvin, riippuen tietysti siitä kuinka Facebook riippuvainen kukin on ja kuinka paljon viettää aikaa Internetissä. Kaikkihan eivät Facebookiin edes kuulu, joten sen käyttö opetusvälineenä olisi vähintäänkin haastava, ylimääräisenä ”ilmoitustauluna” se voisi toimia.

Tulevaisuus

Kuten alussa kirjoittelin, sosiaalinen media on nykypäivää. Se on tullut jäädäkseen ja tuulimyllyjä vastaan taistelevien on vain sopeuduttava tähän tosiasiaan. Päätöksiä kouluissa ja työpaikoilla tekevien ihmisten täytyisi pyrkiä selvittämään miten sosiaalista mediaa ja sen palveluita pystyttäisiin hyödyntämään entistä paremmin. Ihmisten pitäisi nähdä uudet asiat ennemmin mahdollisuuksina kuin uhkina.

Sosiaalinen media - Turmio vai helpotus?

Turmio vai helpotus?

Sosiaalinen media on levittäytynyt lähes maailman jokaiseen kotiin, pois lukien tietenkin viidakossa ilman sähköä ja elektroniikkaa asuvat ihmiset. Twitterit, facebookit, youtubet yms. sosiaalisen median välineet ovat muodostuneet ihmisten jokapäiväisiksi työkaluiksi, tai voisi sanoa ennemmin ”viihdekaluiksi”. Työpaikoilla, koulussa, linja-autossa ja missä tahansa mihin tietokone tai puhelin meneekin, niin sosiaalinen media seuraa perässä ja näytöissä vilahtelee aina nämä samaiset sivustot.

Turmio?

Onko se liian vapaata ja helppoa? Vaivattoman käsiksi pääsyn taikia syntyy erittäin suuri houkutus käydä kastomassa kesken työajan tai oppitunnin muiden tilapäivityksiä facebookista tai muutama hauska video youtubesta. Tämä heikentää työhön keskittymistä huomattavasti, kuten itsekin huomaan tekeväni tätä jokaisella oppitunnilla, jonka takia keskittyminen opetukseen herpaantuu, ainakin hetkellisesti ellei kokonaan.

Mielestäni sosiaalisen median käyttöä työnaikana pitäisi valvoa ja rajoittaa, mutta rajoituksen määrä on hankalampi kysymys. Pitäisikö se kieltää kokonaan työpaikoilla vai asentaa tietokoneihin ja puhelimiin ohjelmat, mitkä estävät sosiaalisen median käytön tiettyinä aikoina. Rajoitukset koskisivat tosiaan itseänikin ja en kyllä todellakaan niistä pitäisi mielekkäänä, mutta ei ainakaan hairahtuisi kesken opetuksen sosiaalisen media koukuttavaan maailmaan.

Helpotus?

Sosiaalinen media luo erittäin laajan verkoston, minkä ansiosta yksilökin voi saada äänensä kuulumaan erittäin laajalle yleisölle nopeasti ja vaivattomasti. Tämän verkoston avulla yritykset ja urheiluseurat sekä kuka tahansa muukin voivat mainostaa omaa toimintaansa, ja olla yhteydessä potenttiaalisiin asiakkaisiin tai omiin työtovereihin.

Tiedon siirtäminen ja jakaminen onnistuu sosiaalisen media, kuten facebookin tai intranetin kautta erittäin hyvin ja vaivattomasti. Itse tälläkin hetkellä kirjoittaessani tätä tekstiä, osallistun facebookin välityksellä innomaratooniryhmäni keskusteluun, mitä ideaa tulemme innovoimaan maratooni viikolla.

Vastaus?

Vastaustahan tähän en voi antaa vain ja ainoastaan oman rehellisen mielipiteeni. Sosiaalinen media on erittäin kätevä työväline, jos sen antaa toimia työvälineenä. Se on myös erittäin hyvä ”viihdekalu”, mutta tätä työkalua täytyy osata käyttää oikein ja oikeassa paikassa. Liika on aina liikaa ja hyvästäkin asiasta saada erittäin huono yllättävän helposti.

Muutama positiivinen sana sosiaalisen median puolesta.

Sosiaalisesta mediasta ja työyhteisöstä on puhuttu ongelmana. Monella työpaikalla on tietokone ja Internet yhteys ja houkutus avata Facebook, Twitter tai MySpace on erittäin suuri. Monen mielestä se häiritsee myöskin työntekoa, koska se harhauttaa itse työstä. Onko se niin paha asia, mitä väitetään?

Moni yritys käyttää Skype- videopuhelu palvelua tietokoneellaan neuvotteluissa esimerkiksi Japanin ja Suomen välimatkan vuoksi. Onko kukaan miettinyt että Skypekin kuuluu sosiaaliseen mediaan ja  miksi tällaista harrastetaan sen sijaan että tultaisiin itse paikan päälle? Tällöin on helpompaa keskustella tarvittavat asiat ja palata sen jälkeen töihin omilla työpaikoillaan. Tämä vaihtoehto on yksinkertaisesti ympäristöystävällisyyden lisäksi helpompaa jatkuvan matkustelun sijaan.

Positiiviset puolet sosiaalisesta mediasta työyhteisössä on , että voitaisiin esimerkiksi säästää aikaa sillä, että esimerkiksi työryhmä, joka valmistelee jotain projektia tai vaikkapa vain tarvitsee kysyä jotakin jostain asiasta, olisi helpompi käyttää, erityisesti isossa organisaatiossa, Facebookin keskustelualuetta tai jonkun muun sosiaalisen median keskusteluikkunaa, sen sijaan että juostaisiin monen kerroksen väliä yhden pikku asian vuoksi. Tämä sen vuoksi, että monessa sosiaalisen median palvelussa on mahdollista käyttää keskustelu ikkunaa.

Pelkotilaa ihmisestä aivottomana zombina, joka ei osaa kommunikoida toisten ihmisten kanssa vaan vahtaa vilkkuvaa ruutua suurimman osan päivästä, on kasvatettu ja paisuteltu aivan turhaan. Täytyy myöntää, että jokaisella kolikolla on oma kääntöpuolensa, mutta ajan kuluessa ihminen kyllä löytää tavan hyödyntää ja käyttää turvallisesti.

Monet työnantajat pelkäävät myöskin sitä, että mahdollistamalla sosiaalisen median käytön työpaikalla, he sallivat yksityisasioiden hoidon työajalla. Aluksi tämä olisikin varmaan ongelma, mutta myöhemmin ihmiset kyllästyvät niin sanotusti rikkomaan sääntöä ja lakaisivat käyttämään sosiaalista mediaa oikein. Jos haluttaisiin estää tämä, koneisiin voitaisiin asettaa tietyille sivuille estot, ettei sitä voitaisi käyttää, ja sallia ammatillisesti hyväksyttävät sivustot.  Järjen käyttö on aina enemmän kuin suotavaa kun puhutaan sosiaalisen median tuotteista ja teksteistä esimerkiksi Wikipedia.

Kuvalähde: <http://www.fredcavazza.net/2008/06/09/social-media-landscape/>

Nuoret – Yritysten tietoturvariski

Viimeisimmän vuosikymmenen aikana on valtaosa yritysten toiminnoista muuttunut sähköisiksi. Rahamarkkinat ovat sähköistyneet ja tuskin edes muistan koska viimeksi asioin pankissa. Tämä on johtanut siihen, että yritysten verkkoympäristöissäkin kulkee tavallisen informaation lisäksi myös arvokasta jopa korvaamatonta tietoa. Arvokkaan tiedon säilyttäminen yrityksen sisäisenä on muodostunut monien yritysten kannalta jopa elinehdoksi.

Kuvitellaanpa tilanne, jossa ulkopuolinen pääsee käsiksi yrityksen asiakasrekisteriin. Tämä tieto on yrityksen toiminnan kannalta kriittinen ja kertoo pitkälti minkälaista liiketoimintaa yritys harjoittaa ja ei varmasti ole epäilystäkään ettei joku/jokin taho haluaisi ostaa tätä informaatiota.

Yrityksessä työskentelevän kantahenkilöstön pystyy valmentamaan hyvin suunnitellulla tietoturvakoulutuksella. Mutta entä ne kesätyöharjoittelijat, kuka heidät kouluttaa? Työntekijöiden, jotka ovat iältään nuoria ja joiden työsuhde kestää muutamasta kuukaudesta puoleen vuoteen. Heidän kotonaan oppimat käyttäytymismallit verkkotyöskentelyyn ovat usein puutteelliset ja verkon käyttö vastuutonta.

Sosiaalinen media suorastaan ”pursuilee” haittaohjelmia. Iltalehti on myös uutisoinut huijausten lisääntyneen sosiaalisessa mediassa. Käyttäjämäärien ollessa suuria löytyy huijattaviakin helposti ja haittaohjelmien levittäminen on helppoa. Pahimmillaan haittaohjelmat voivat viedä rahat ja pelkästään niiden olemassa olo yritysten servereillä rasittaa niiden toimintaa ja kuluttaa voimavaroja.

Facebookissa käyttäjille tarjotaan jotain mielenkiintoista linkkiä, jota klikkaamalla ladataan käyttäjän koneelle huomaamattaan haittaohjelma. Tämä ohjelma levittää linkkiä käyttäjän nimissä eteenpäin. Ja kierre on valmis. Kaverin kaverit klikkailee linkkejä, ja kun moni kaverikin on sitä klikannut, niin kynnys uudelle klikkaukselle laskee koko ajan. Itsekin huomaan toistuvasti iltapäivälehdissä otsikointia toinen toistaan kamalammista madoista ja haittaohjelmista, joita sosiaalisessa mediassa liikkuu.

Ja vaikka kuinka yritys investoisi parhaimpiin virusturvaohjelmistoihin, eivät ne siltikään pysty reaaliajassa reagoimaan kaikkiin uusiin viruksiin ja huijauksiin. Joten tulee muistaa että tietoturvan vahvin lenkki istuu näyttöpäätteesi ja penkkisi välissä.

Verkkoviestintä työyhteisössä

Työyhteisöissä verkkoviestinnällä on nykyaikana suuri rooli, sillä ne nopeuttavat ja helpottavat viestintää. Uskoisin että lähes kaikki suuret yritykset ja sitä kautta työyhteisöt käyttävät verkkoviestintää sisäisessä ja/tai ulkoisessa viestinnässä. Verkkoviestintä on tärkeä työkalu.

Työyhteisöissä verkkoviestintä viestinnän helpottamisen ja nopeuttamisen ohella säästää aikaa ja kustannuksia, esim. paperi ei ole niin tärkeä osa viestintää. Se myös auttaa mediaympäristön hallintaa – nettisivut ja yrityksien Facebook- sivut ovat helppoja ja yksinkertaisia tapoja lisätä markkinointia, sillä Facebook ja Twitter ovat suosittuja verkkoviestintätyökaluja varsinkin markkinoinnissa nykyään.

Mutta mitä ovat ne työkalut, joita käytetään työyhteisöissä verkkoviestinnässä, jotta informaation kulku helpottuisi ja nopeutuisi. Verkkoviestintä on muutakin kuin nettisivut ja sähköposti, joskin ne ovat todella hyödyllisiä. Koulussakin sähköposti (Facebookin ohella) on todella käytetty tapa verkkoviestintä- ja viestintäväline. Kaikki eivät ole paikalla yhtä aikaa, joten sähköpostilla on nopea ja helppo päivittää muita.

Työpaikkojen työyhteisöissä hyviä verkkoviestinnän välineitä sähköpostin lisäksi ovat intranet ja wikit. Intranet on verkkopalvelu tai – sivusto, joka perustuu internet teknologiaan. Se on erittäin tehokas organisaation sisäinen viestintä- ja työväline esim. yrityksissä ja muissa isoissa organisaatioissa. Se on suosittu, koska se helpottaa tiedonvälitystä ja yhteistyötä työyhteisöissä, varsinkin isoissa kansainvälisissä organisaatioissa. Se on juuri hyvä, koska aina ei voi olla kasvokkaisessa kanssakäymisessä.

”Tiedonvälityksen nopeus ja kustannustehokkuus tarjoavat mahdollisuuden myös organisaation jäsenten aiempaa tasavertaisempaan kohteluun: tietoa voi jakaa kaikille intranetin käyttäjille samanaikaisesti yli aikavyöhykkeiden”.

Wiki on hyvä ja yksinkertainen ryhmätyöväline, jossa annetaan kaikille rajatun työyhteisön jäsenille mahdollisuus tuottaa sisältöä. Wikit voivat kyllä olla täysin avoimiakin. Se on yhteisöllinen ja verkostomainen verkkoviestintä työväline. Kouluissa wikiä voisi hyvin käyttää ryhmätöissä, jossa kaikki ryhmän jäsenet voivat kirjoittaa samaan wikiin, josta tehdään loppuraportti. Itse voin sanoa, että wiki työvälineenä ei ole kovinkaan tuttu, uskon että moni muukaan koulukaveri ei ole käyttänyt paljon wikiä ryhmätöissä.

työyhteisöt ja sosiaalinen media

Sosiaalinen media työyhteisössä, onko se hyvä vai huono asia?

 Sosiaalinen media työyhteisössä on ollut uutisissa paljon. Lehdissä ja televisiossa on kritisoitu sitä, kuinka työntekijät käyttävät päivittäin töissä sosiaalista mediaa ja kuinka työnteko kärsii sen myötä. Moniin työpaikkoihin on laitettu facebook kielto. Onko se sitten hyvä vai huono?

Omasta mielestäni se on ainakin oikea ratkaisu, koska työnantajat eivät varmasti halua maksaa palkkaa siitä, että työntekijä istuu facebookissa ja laiminlyö töitä. Tietenkin omat tauot saa käyttää mihin vain, vaikka sitten siihen facebookiin lukemalla muiden päivityksiä. Ehkä se auttaa työntekijää paremmin taas jaksamaan työntekoa.

Sosiaalisesta mediasta on myös omat hyödytkin. Sosiaalisen median avulla työntekijät pääsevät verkostoitumaan. Jotkut työtehtävätkin voivat olla helpompi tehdä sosiaalisen median kautta, esimerkiksi jos on meneillään jonkinlainen projektityö, työntekijät voivat käyttää jotain google docsin tapaista ohjelmaa, jossa kaikki pääsevät kirjoittamaan ja näin saadaan työstettyä projektia. Sosiaalisen median kautta työntekijät pääsevät myös seuraamaan oman alan uudistuksia ja seuraamaan kilpailijoidensa toimintaa, vaikka sieltä facebookin kautta jos kilpailijalla on omat facebook sivut. Tällaista sosiaalista mediaa on mielestäni hyvä käyttää hyödyksi työpaikoilla.

Oppilaat käyttävät tunneilla paljon sosiaalista mediaa ja opettajat ovat välillä repimässä hiuksiaan kun oppilaat tuijottavat vain tietokoneen näyttöä ja opetus menee ihan hukkaan. Opettajatkin voisivat miettiä kuinka sosiaalista mediaa voisi käyttää hyödyksi tunneilla. Se takaisi varmasti sen, että oppilaatkin tekisivät tehtävänsä ja kuuntelisivat tunneilla.

Meillä ammattikorkeakoulussa on ollut yksi sellainen kurssi, jossa tehtävämme oli facebookissa. He jotka eivät vielä facebookissa olleet tekivät tunnuksen sinne ja sen jälkeen täytyi käydä kommentoimassa yhtä tiettyä sivua. Kurssilla oli muitakin tehtäviä, jotka kaikki liittyivät jollain tapaa sosiaaliseen mediaan. Kurssi oli mielenkiintoinen ja erilainen kuin muut kurssit.

Mielestäni jotain saman tyylistä voisivat muutkin opettajat harkita.

Siispä työnantajat ja opettajat miettimään kuinka sosiaalista mediaa voi oikeasti hyödyntää työelämässä ja opiskelussa!

Tätä päivää

Sosiaalinen media on viime vuosina noussut entistä suuremmaksi osaksi ihmisten elämää. Ennen lähinnä nuorten ja finninaamaisten tietokonenörttien käyttämiä palveluita käyttävät tänä päivänä kaikki. Pienellä surfailulla voit huomata, että naapurin Peralla on oma Facebook-tili tai se työpaikan Ritva laulaa Youtubessa Kaija Koon Tinakenkätyttöä "hieman" nuotin vierestä. Sosiaalista mediaa on aloitettu hyödyntämään myös yrityksissä.

Sosiaalinen media on pikku hiljaa saanut jalansijaa työelämässäkin. Yritykset pyrkivät entistä enemmän olemaan mukana internetin luomissa mahdollisuuksissa ja sosiaalinen media onkin yksi tapa saavuttaa kuluttajia. Sosiaalisen median avulla voidaan saavuttaa kuluttajaryhmiä, esimerkiksi nuorisoa, sillä he viettävät suurimman osan ajastaan juuri sosiaalisessa mediassa.

Sosiaalinen media mahdollistaa sen että, esimerkiksi yritys voi kertoa tulevasta tuotteestaan twitter-palvelun avulla tai esitellä uuden mainoksen Youtube-palvelussa. Sosiaalisen median palveluita yhdistelemällä yritys saa siitä täyden hyödyn irti, esimerkiksi Facebookissa yritys voi kertoa tulevasta tuotteestaan ja samassa viestissä olevasta linkistä henkilö pääsee näkemään liikkuvaa kuvaa uudesta tuotteesta Youtubessa.

Vaikka sosiaalista mediaa käytetäänkin jo paljon yrityksessä, niin sitä voitaisiin käyttää vielä enemmän, kuten työyhteisöissä. Yrityksen työntekijöillä olisi mahdollisuus esittää johdolle kysymyksiä vaikkapa yrityksen tulevaisuudesta tai toisinpäin yrityksen johto voisi kertoa yrityksen johdossa tapahtuvista päätöksistä sosiaalisen median avulla työntekijöille. Työntekijät saisivat äänensä kuuluviin ja voisivat antaa oman mielipiteensä yrityksen linjauksista, mutta ennen kaikkea työntekijät pystyisivät olemaan perillä yrityksen johdon tekemisistä reaaliajassa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että miettii tarkasti ennen kirjoittamista mitä sosiaalisessa mediassa kirjoittaa työpaikasta, ettei joudu etsimään uutta työtä.

Jään mielenkiinnolla odottamaan, että milloin Toivo Sukari huomaa sosiaalisen median monet mahdollisuudet ja alkaa raportoida Twitterissä Kiimingin Ideaparkin Titanic-hankkeen etenemisestä.